OAJ Pääkaupunkiseudun työvaliokunta tapasi alueen kansanedustajia Eduskunnan Pikku Parlamentissa 27.11.2019. Tapamainen järjestettiin yhdessä OAJ Uusimaan kanssa.

Otimme esiin alueellisia erityispiirteitä, kuten eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja nuoren määrän, uhka- ja vaaratilanteiden kasvaneen määrän sekä näiden vaikutuksista opettajien työmäärään. Lisäksi, kävimme keskustelua opettajamitoituksesta, opettajarekisteristä, oppivelvollisuuden laajentamisesta, sekä päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten turvallisuudesta.

Liitteenä alueemme kansanedustajille jaettu dokumentti, jossa tuomme esiin alueen kasvatuksellisia ja koulutuksellisia tarpeita. Onneksi PD-rahaa näyttäisi olevan tulossa alueellemme!

Seurassamme olivat kansanedustajatSari Sarkomaa, Inka Hopsu ja Mia Laiho Esittelimme kansanedustajille koulutuspoliittisia kärkiämme:

OAJ Pääkaupunkiseudun terveiset alueen kansanedustajille 27.11.2019

LTOL-JAOSTO:

Varhaiskasvatuslaki 2018

• Tavoitteena vahvistaa varhaiskasvatuksen sisältöjä, toimintaa, laatua ja pedagogiikkaa.
• Uusi henkilöstörakenne, voimaan täysimääräisenä 2030 (2/3 henkilöstöstä opettaja tai sosionomin, 1/3 lastenhoitaja, opettaja vastaa kokonaisuuksista)
• lapsen kasvun tuki määriteltävä ja vakiinnutettava

Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)

• Pula varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista.
  • Vaikuttavia tekijöitä eläköityminen, heikot työolot, runsas työmäärä ja suhteessa alhainen palkka sekä koulutuksen arvostamattomuus = sama palkka koulutetulle ja ei-kelpoisille
  • Ei-kelpoisten määrä n. 25% – > vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun
• Yliopistojen varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärän nosto
• Varhaiskasvatuksen opettajia kouluttavien yliopistojen rahoitus pysyväksi
• Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten määrä suuri verrattuna muuhun maahan
  • Keskimäärin n. 25-30% lapsista, muualla maassa 90% luokista ja kouluista ei yhtään tai erittäin vähän eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia.
• Resurssin lisäyksen tarve – työn määrä, koulutus, palkkaus eivät kohtaa.

KIITOS: Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen poisto; Henkilöstömitoituksen tarkistus; kaksivuotisen esiopetuksen pilotointi; Kolmiportaisen tuen kehittäminen varhaiskasvatukseen; varhaiskasvatuksen laatukriteerit!

YSI-JAOSTO

• Opettajankoulutuksen hakijamäärät ovat laskeneet dramaattisesti. Tämä tulee johtamaan pulaan kelpoisista opettajista ja tulee lisäämään alueellista eriarvoistumista.
• Eriytyisoppilaiden integroiminen yleisopetuksen luokkiin ilman riittävää tukea on johtanut tilanteeseen, jossa opettajan aika ei riitä kaikille oppilaille. Tämä on puolestaan lisännyt työrauhaongelmia sekä vähentänyt viihtyvyyttä kouluissa.
• Lukioiden ryhmäkoot ovat kasvaneet ja kurssitarjottimilta on karsittu osallistujamäriltään vähäisiä kursseja. Tämä on johtanut esimerkiksi valinnaisten kielten valintamahdollisuuksien pienenemiseen.

OAO-JAOSTO

Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen haasteita on tehdä töitä reformin jälkeisessä ajassa.

• Ammatillisen koulutuksen toimintakulttuuri on muuttunut.
• Kansainvälisyys, eri kieli- ja kulttuuritaustaiset opiskelijat.
• Opiskelijalla ei yhtä omaa opiskeluryhmää, jossa harjoitella yhteistyötaitoja.
• Ammatin opettaminen – lähiopetus vähentynyt, työelämästä ei tukea ammatin oppimiseen, resurssit vähissä.
• Tukea tarvitsevat opiskelijat ovat jääneet liian vähälle huomiolla reformin ja uudistetun lain toteuttamisessa.
• Perusrahoituksen vahvistaminen olisi oikea suunta ja tekisi oppilaitosten toiminnasta ennakoitavampaa.
• Jatkuvan haun ideologiassa periaate on hyvä, mutta välttämättä sen toteuttaminen ei vastaa haaveiltuja tavoitteita.

Opettajan tilanne tässä myllerryksessä on ollut melkoinen:

• Uudet virka- ja työehtosopimukset,
• Uudet lain edellyttämät toimintamallit,
• Entistä suuremmat vaatimukset osaamisen tasosta,
• Työelämäyhteistyömuotojen rakentamista jne.
• Opettajan tulee voida olla opettaja, voida ohjata aikuista ja nuorta rauhassa ja opiskelijan vahvuuksien ja osaamisen kasvattamisessa.

YLL-JAOSTO

Yliopistouudistuksen korjaaminen edellyttää lain avaamista:

• Yliopistokollegion huono lakisääteinen asema on keskeinen kysymys.
• Rahoitusmalli

1. Katsoo liikaa output:ia
2. Lyhytnäköistä
3. Puhutaan yhtä (kansainvälisyys tärkeää) ja tehdään toista (kansainvälisyys nykymuodossa poistettiin rahoitusmallista)

• Tavoite nostaa koulutasoa edellyttää uutta tuoretta rahoitusta, ei vain indeksin palauttamista. 1 vuoden maisteriohjelmat oli selkeä laadullinen heikennys.