

OAJ Pääkaupunkiseudun terveiset alueen kansanedustajille 27.11.2019
LTOL-JAOSTO:
Varhaiskasvatuslaki 2018
- Tavoitteena vahvistaa varhaiskasvatuksen sisältöjä, toimintaa, laatua ja pedagogiikkaa.
- Uusi henkilöstörakenne, voimaan täysimääräisenä 2030 (2/3 henkilöstöstä opettaja tai sosionomin, 1/3 lastenhoitaja, opettaja vastaa kokonaisuuksista)
- lapsen kasvun tuki määriteltävä ja vakiinnutettava
Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)
- Pula varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista.
- Vaikuttavia tekijöitä eläköityminen, heikot työolot, runsas työmäärä ja suhteessa alhainen palkka sekä koulutuksen arvostamattomuus = sama palkka koulutetulle ja ei-kelpoisille
- Ei-kelpoisten määrä n. 25% – > vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun
- Yliopistojen varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärän nosto
- Varhaiskasvatuksen opettajia kouluttavien yliopistojen rahoitus pysyväksi
- Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten määrä suuri verrattuna muuhun maahan
- Keskimäärin n. 25-30% lapsista, muualla maassa 90% luokista ja kouluista ei yhtään tai erittäin vähän eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia.
- Resurssin lisäyksen tarve – työn määrä, koulutus, palkkaus eivät kohtaa.
KIITOS: Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen poisto; Henkilöstömitoituksen tarkistus; kaksivuotisen esiopetuksen pilotointi; Kolmiportaisen tuen kehittäminen varhaiskasvatukseen; varhaiskasvatuksen laatukriteerit!
YSI-JAOSTO
- Opettajankoulutuksen hakijamäärät ovat laskeneet dramaattisesti. Tämä tulee johtamaan pulaan kelpoisista opettajista ja tulee lisäämään alueellista eriarvoistumista.
- Eriytyisoppilaiden integroiminen yleisopetuksen luokkiin ilman riittävää tukea on johtanut tilanteeseen, jossa opettajan aika ei riitä kaikille oppilaille. Tämä on puolestaan lisännyt työrauhaongelmia sekä vähentänyt viihtyvyyttä kouluissa.
- Lukioiden ryhmäkoot ovat kasvaneet ja kurssitarjottimilta on karsittu osallistujamäriltään vähäisiä kursseja. Tämä on johtanut esimerkiksi valinnaisten kielten valintamahdollisuuksien pienenemiseen.
OAO-JAOSTO
Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen haasteita on tehdä töitä reformin jälkeisessä ajassa.
- Ammatillisen koulutuksen toimintakulttuuri on muuttunut.
- Kansainvälisyys, eri kieli- ja kulttuuritaustaiset opiskelijat.
- Opiskelijalla ei yhtä omaa opiskeluryhmää, jossa harjoitella yhteistyötaitoja.
- Ammatin opettaminen – lähiopetus vähentynyt, työelämästä ei tukea ammatin oppimiseen, resurssit vähissä.
- Tukea tarvitsevat opiskelijat ovat jääneet liian vähälle huomiolla reformin ja uudistetun lain toteuttamisessa.
- Perusrahoituksen vahvistaminen olisi oikea suunta ja tekisi oppilaitosten toiminnasta ennakoitavampaa.
- Jatkuvan haun ideologiassa periaate on hyvä, mutta välttämättä sen toteuttaminen ei vastaa haaveiltuja tavoitteita.
Opettajan tilanne tässä myllerryksessä on ollut melkoinen:
- Uudet virka- ja työehtosopimukset,
- Uudet lain edellyttämät toimintamallit,
- Entistä suuremmat vaatimukset osaamisen tasosta,
- Työelämäyhteistyömuotojen rakentamista jne.
- Opettajan tulee voida olla opettaja, voida ohjata aikuista ja nuorta rauhassa ja opiskelijan vahvuuksien ja osaamisen kasvattamisessa.
YLL-JAOSTO
Yliopistouudistuksen korjaaminen edellyttää lain avaamista:
- Yliopistokollegion huono lakisääteinen asema on keskeinen kysymys.
- Rahoitusmalli
- Katsoo liikaa output:ia
- Lyhytnäköistä
- Puhutaan yhtä (kansainvälisyys tärkeää) ja tehdään toista (kansainvälisyys nykymuodossa poistettiin rahoitusmallista)
- Tavoite nostaa koulutasoa edellyttää uutta tuoretta rahoitusta, ei vain indeksin palauttamista. 1 vuoden maisteriohjelmat oli selkeä laadullinen heikennys.