Lapsen subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen ja sitä tukevaan päivähoitoon. Lapsella tulee olla oikeus varhaiskasvatukseen ja kehittävään oppimisympäristöön. Tästä syytä lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen ja sitä tukevaan päivähoitoon ei pidä rajata.

Ryhmäkoko. Laissa tulee määritellä sekä maksimiryhmäkoko että lasten määrä suhteessa aikuisiin. Sopivan kokoisessa ryhmässä lapset tulevat varmemmin kohdatuksi tarpeineen, mutta myös lapsiryhmän opettajalle jää aikaa toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja yhteistyöpalavereihin. Ryhmäkoolla on vaikutusta siten myös opetus- ja kasvatushenkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen.

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Kaikki lapset tulee huomioida ryhmän koossa ja näissä ryhmissä on varattava riittävät resurssit lapsen tukemiseksi.

Pääkaupunkiseudulla on paljon lapsia, muuttovirta kasvattaa määrää entisestään. Varhaiskasvatukseen tulevien lasten määrää on vaikea arvioida riittävän tarkasti etukäteen. Kuntien varhaiskasvatuksen budjetointi tulisi saattaa realistiselle tasolle.

Resurssit tai niiden puute eivät saa vaikuttaa lapsen tuen arviointiin. Tukitoimet on määriteltävä lapsen tarpeista lähtien, ei taloudellisista lähtökohdista. Arviointi ja tarvittavat tukitoimet tulee toteuttaa viipymättä lapsen edun vuoksi.

Maahanmuuttajataustaiset lapset tarvitsevat tukea kotoutumiseen ja kielen kehittymiseen.  Heidän erityistarpeensa on huomioitava sekä ryhmäkoossa että pedagogisen opetus- ja  kasvatushenkilöstön käytössä. Keskusteluihin ja yhteistyöhön on varattava aikaa, koska ne sisältävät myös toimintakulttuuriin perehdyttämistä, pedagogisten ratkaisujen tarkempaa avaamista vanhemmille, sekä suomalaiseen yhteiskuntaan tutustuttamista. 

Johtamisen problematiikka. Päiväkotien johtajien työmäärä on kasvanut. Päivähoitoyksiköitä (päiväkoteja) kasvatetaan ja tehtäviä sälytetään johtajien ennestään kirjavaan ja runsaaseen työmäärään. Pääkaupunkiseudulla päivähoitoyksiköt ovat suuria, joissa voi olla useampia päiväkoteja tai hoitomuotoja.  Tällöin johtaminen on haasteellista: esimiehellä on aikaa vähemmän olla läsnä toimipisteessään. Henkilöstöjohtamiseen kuluu entistä enemmän aikaa, jolloin pedagoginen johtaminen vaarantuu. Johtajalla tulee olla aikaa tehdä työnsä työajalla. Henkilöstömäärän tulee olla johtajan hallittavissa.

Henkilöstön perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta on huolehdittava.  Kun uusia työvälineitä, esim. tietoteknisiä järjestelmiä otetaan käyttöön, tulee näiden käyttöön perehtymiseen ja kouluttautumiseen varata riittävästi aikaa ja sijaisia.

Henkilöstöä tulee olla riittävästi koko päiväkodin aukioloajan. Sijaisia ja vakituista henkilökuntaa tulee olla palkattuna niin, että lapset saavat tarvitsemansa turvallisen, suunnitellun sekä valmistellun opetuksen ja kasvun tuen.

Lapsiryhmässä tulee olla vähintään kaksi opettajaa, joista vähintään toisella tulee olla yliopistollinen lastentarhanopettajakoulutus. Opetus- ja kasvatushenkilöstön sekä hoiva- ja huolenpitohenkilöstön tehtävien tarkempi määrittäminen ja eriyttäminen ovat tarpeen.

Turvallisuus ja kiireettömyys. Lapselle tulee taata ryhmässä turvallinen ja kiireetön päivä. Levottomuutta voi aiheuttaa lapsen päivän pirstominen henkilöstön siirroilla ja ohjaamalla vanhempia valitsemaan lyhyitä hoitoaikoja. Tilojen ja toimintaan tarkoitettujen välineiden tulee olla riittäviä ja varhaiskasvatukseen soveltuvia.

Osapäivähoidon tarpeeseen on luotava selkeät osapäiväryhmät ja siihen liittyvä pedagoginen valmistelu- ja suunnitteluaika on myös turvattava – Yksi opettaja ei voi laadukkaasti ja turvallisesti vastata kahdesta osapäiväryhmästä päivässä (aamu- ja iltapäiväryhmät).

Kerhotoiminnalle ja muille mahdollisille uusille varhaiskasvatusmuodoille tulee määritellä henkilöstön kelpoisuus, lapsiryhmän koko, tilojen mitoitus sekä on varattava myös tarvittavat tukipalvelut. Vanhempien tulee tietää, millaista palvelua perheet ovat saamassa ja millä resursseilla sitä toteutetaan.

Perhetyö ei saa syödä varhaiskasvatuspalveluiden resurssia. Perheneuvola ja muut tukipalvelut voisivat olla helposti saatavilla olevaa lähipalvelua, esim. Perheneuvolatyöntekijä voisi käydä päiväkodeissa. Perheen ja lapsen tukipalveluista tulee vastata joku muu kuin lapsiryhmän hoito- ja kasvatushenkilöstö.

Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien ohjeistus tulee olla valtakuntatasoinen, varhaiskasvatuksen laadun arviointia on lisättävä.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ajankohdat tulee määritellä tarkasti, erityisesti vuorohoidon yhteydessä. 

OAJ Pääkaupunkiseudun LTOL-jaoston puolesta 

Mervi Piirainen                                                         Hanna Iso-Kuortti
OAJ Pääkaupunkiseutu, 2. Varapj                   OAJ Pääkaupunkiseutu, LTOL-jaoston pj.
mervi.piirainen (at) hotmail.fi                              hanna.iso-kuortti(at)opettaja.fi