OAJ Pääkaupunkiseutu sivistysvaliokunnan vieraana

OAJ Pääkaupunkiseutu tapasi Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalon 27.4.2012 keskustellakseen koulutus- ja kasvatusalan ajankohtaisista asioista. Puheenjohtaja Laura Nurminen esitteli 1.8.2011 perustetun alueyhdistyksen, joka edustaa n. 16 000 pääkaupunkilaista opetus- ja kasvatusalan työntekijää varhaiskasvatuksen, yleissivistävän ja ammatillisen opetuksen sekä yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön piiristä. Varhaiskasvatuksen siirtämiseen sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudesta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan liittyy poliittisen näkemyserojen ohella henkilöstövaikutuksia, joiden mitoituksesta vielä neuvotellaan. Alueyhdistys kertoi myös päiväkotien ryhmäkokojen kasvamisesta edelleen.

Yleissivistävien koulujen kolmiportaisen tuen resursointi ei ole riittävää. Tuki on edelleen kasvattanut luokan- ja aineenopettajien työmäärää. Toisaalta kolmiportainen tukikaan ei ole riittävästi ohjannut tunnistamaan maahanmuuttajalasten oppimisvaikeuksien syitä, esimerkiksi silloin kun ne johtuvat kielitaidon puutteesta. Alueyhdistys ja puheenjohtaja Vahasalo tulkitsivat kolmiportaisen tuen mallia siten, että oppilas ohjataan tarvittavan tuen piiriin suoraan, ei automaattisesti tuen kaikki portaat läpikäyden. Erityisluokkia säilyy kouluissa edelleenkin. 

Ammattikorkeakouluissa on paikoitellen aloitettu opettajiin kohdistuvia yt-neuvotteluja ja alojen koulutusmääriä ollaan pääsääntöisesti pienentämässä. Samaan aikaan oppilaitoshallintoon ei olla osoittamassa juurikaan säästötoimenpiteitä. Alueyhdistys toi esiin myös yli 25-vuotiaiden työnhakijoiden tilanteen heidän jäädessään nuoriin kohdistuvan yhteiskuntatakuun ulkopuolelle.

Yliopistojen budjetteihin kohdistuu säästöpaineita rahoitusindeksin leikkaamisen vuoksi. Kun yliopistouudistuksen jälkeen henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet päätöksentekoon yliopistoissa on pääsääntöisesti minimoitu, on henkilöstö huolissaan mahdollisten leikkauksien kohdentamisesta. Alueyhdistys kertoi lisäksi haasteista yliopistojen johtamisjärjestelmissä ja toi esiin huolensa kelpoisuuksien eriytymisestä erityisesti opettajankoulutuksessa ja harjoittelukouluissa. Kelpoisuuksista ei yliopistouudistuksen jälkeen ole määrätty asetuksessa, vaan kunkin itsenäisen yliopiston johtosäännössä.