Kaarlo Kontro ja Eva-Stina Törnroos avasivat tilaisuuden pienellä draamaesityksellä, miten yhteistoiminta asiat ovat kentällä tiedossa. Oli heiltä loistava avaus tilaisuuteen.
Olli Luukkainen, OAJ:n puheenjohtaja puhui neuvottelutilanteesta. Siitä miten ne ovat kevään aikana edenneet ja miten syksyllä tullaan neuvotteluja jatkamaan. Jää nähtäväksi tuleeko keskitetty vai liittokohtainen tulos. Helppoja neuvotteluista ei ole tulossa. Olli Luukkainen puhui meille myös koulutuspolitiikasta, varhaiskasvatuslaista, tekeillä olevista opetussuunnitelmista sekä opettajarekisteristä. Olli piti todella hyvän ja napakan tietopaketin tämän hetken tilanteesta.
Tämän jälkeen Kaarlo Kontro kertoi meille yhteistoiminnasta, sen sisällöstä, säännöistä sekä toimintatavoista. Suurin osa asiasta koski lakeja ja säännöksi, mutta mukana oli myös kuntakohtaisia yhteistoiminnan tasojen kuvauksia. Kaarlo Kontro kertoi myös esimerkkejä yhteistoiminnan toteuttamisista muutostilanteissa sekä antoi osallistujille joitain ”työkaluja” matkaan.
Seuraavaksi puhui tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava työelämän kehityksestä 2010-20-luvuilla. Ilkka Halava käytti nimityksiä tuottajakansalaisuus(tehtiin töitä työn vuoksi), joka on jo mennyttä aikaa sekä kuluttajakansalaisuutta(valitaan työt ja tehdään niitä silloin kun halutaan eli ”shoppaillaan”), mikä on tätä päivää. Välissä voidaan opiskella lisää tai vain levätä. Työurat eivät tule olemaan enää samanlaisia kuin ennen, ei siis pysytä saman työnantajan palveluksessa koko elämää vaan vaihdetaan työtä useammin. Ilkka Halava puhui myös tietointensiivisestä työstä, joka lisääntyy koko ajan joka alalla eikä ilman tietotekniikkaa pärjää enää työelämässä.
Hän puhui myös johtamisesta, koulun ja opettajan roolista tulevaisuudessa, miten ne tulevat muuttumaan. Tästä aiheesta teimme luennon jälkeen ryhmätöitä. Saimme pohtia oman alamme haasteita ja mahdollisuuksia.
Lounaan jälkeen saimme kuulla Ville Maunulan, Helsingin pelastuslaitokselta kertovan meille turvallisuuskysymyksistä. Mitä pitää ottaa huomioon ja mikä asia on kenenkin vastuulla. Tärkeimpinä asioina nostan tähän paloturvallisuuden ja siihen liittyvän pelastussuunnitelman tekemisen. Pitäkää siis palo-ovet kiinni ja poistumistiet auki, älkääkä säilyttäkö toisiinsa reagoivia myrkkyjä samassa tilassa. Päivittäkää pelastussuunnitelma kerran vuodessa, vaikka syksyisin, että uudetkin opettajat ovat sen sisällöstä heti tietoisia. Suunnitelma tehdään henkilökuntaa ja lapsia, ei pelastuslaitosta varten.
Lopuksi kahvin jälkeen Riina Länsikallio kertoi meille yhteistoiminnasta käytännössä: aktiivista ja jatkuvaa keskustelua ja vuorovaikutusta työnantajan ja henkilöstön sekä esimiesten ja työntekijöiden välillä. Tarkoituksena on siis välitön yhteistoiminta päivittäisessä yhteistyössä esimiesten ja työntekijöiden välillä työpaikalla ja erilaisissa kokouksissa. Neuvotellaan yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan asian perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista tässä muutamia asioita mainitakseni. Riina Länsikallio puhui myös yt-rakenteiden sopimisesta, YT:ssä käsiteltävistä asioista sekä tulevista työsuojeluvaltuutettujen vaaleista.